Tärkeimmät teemat

Vastuu ja vapaus

Elinvoima ei synny kunnanvirastossa, vaan se lähtee paikallisista yrityksistä ja yhdistyksistä – ihmisten omasta tekemisestä. Meidän tulee tehdä hartiavoimin töitä, jotta kunnassa kannattaa tehdä töitä, yrittää ja investoida tulevaisuuteen. Kunta toimii yleensä parhaiten, kun se hoitaa omat lakisääteiset tai välttämättömät tehtävänsä niin hyvin kuin mahdollista, mutta pysyy muuten poissa tieltä.

Ihmisten pitää saada mahdollisimman pitkälle itse päättää, miten he omat rahansa käyttävät.

Yhteiskunnan ei tule muutenkaan puuttua ihmisten elämään, ellei se ole välttämätöntä. Ihmiset tietävät parhaiten, mitä itse tarvitsevat. Jokainen aikuinen ihminen on lähtökohtaisesti vastuussa omasta elämästään.

Koulu ja vapaa-aika

Turvallinen arki ja asuinympäristö kuuluvat jokaiselle. Liikuntaa, kulttuuria, kädentaitoja. Harrastuksia on monenlaisia. Meidän tulee turvata harrastusmahdollisuudet kaikenikäisille.

Kunta tarjoaa mahdollisuuksia: lenkkipolkuja, hiihtolatuja, viheralueita ja tapahtumia – reippaassa ja avoimessa yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa.

Yksi valvoo yövuoroa, toinen ajaa tunnin työmatkaa. Kolmas tekee töitä kotona. Jokaiselle täytyy taata mahdollisuus valita, miten he lapsiaan haluavat hoidettavan. Tarvitaan monipuolisia ja tasavertaisia vaihtoehtoja.

Koti kasvattaa, koulu tukee. Koulu opettaa, koti tukee. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin, hoitoon, kouluun ja koulutiehen. Oppilaiden on pystyttävä oppimaan ja opettajan opettamaan – ilman pelkoa tai huolta.

Koulujen tulee aina olla terveitä ja kouluteiden turvallisia. Tästä on pidettävä jatkuvasti huolta. Kouluja ei saa enää päästää purkukuntoisiksi.

Yritteliäisyys ja kilpailukyky

Yritykset synnyttävät työtä ja hyvinvointia. Siksi Kaarinasta tule tehdä entistäkin yrittäjämyönteisempi. Kunnan keskeinen tehtävä on tarjota hyvät edellytykset yrittämiselle.

Kunnan ei tarvitse vain seurata sivusta, miten yrityksillä menee , vaan se voi tekemisillään vaikuttaa siihen, että yritykset menestyvät. Aina kun kunta tekee päätöksiä, niiden vaikutukset yrityksille tulee arvioida. Aina kun yritys pystyy osoittamaan, että se voi tuottaa kunnan järjestämän palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, palvelun tuotanto on avattava kilpailulle.

Meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen, jotta yritys haluaa asettua juuri Kaarinaan. Yrityksen perustaminen tai toimintaan investoiminen ei koskaan saa kaatua byrokratiaan tai hitauteen. Tonttitarjonnan, kaavoituksen ja lupaprosessien pitää olla kilpailukykyisiä. Yritteliäisyys luo työtä ja toimeliaisuutta, tuo verotuloja ja pitää aktiiviset ihmiset Kaarinassa. Kilpailutukset pitää tehdä niin, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua niihin. Kunnan ei tule sekaantua omalla tuotannollaan alueille, joilla markkinat toimivat ja yksityiset yritykset pystyvät tuottamaan palveluita kuntaa edullisemmin tai tehokkaammin.  Kaupungin hankintojen on oltava julkisia ja avoimia.

Asuminen ja muuttaminen

Kaarinan tulee olla paras paikka asua. Kaarinaan muuttaminen tai kodin perustaminen tänne eivät koskaan saa kaatua byrokratiaan. Tonttitarjonnan, kaavoituksen ja huolenpidon pitää houkutella asettumaan Kaarinaan.

Kaarina on merellinen kaupunki lähinnä juhlapuheissa, vaikka meillä on valtavasti upeaa rantaviivaa ja jopa omaa saaristoa. Meidän tulee huolehtia siitä, että ihmiset voivat asettua asumaan rantatonteilleen ja varmistaa, että rannoilla on myös riittävästi tilaa vapaa-ajan viettämiseen kaikille kaarinalaisille, ympäristöä kunnioittaen.

Kaavoituksen merkittävimpiä tehtäviä on luoda monipuolisia ja houkuttelevia asuinpaikkoja. Miksi ihmeessä joku haluaisi muuttaa Hirvensaloon, jos vaikkapa Kuusistossa tai Piikkiössä olisi hyviä merellisiä asuinympäristöjä ja vapaita kodin paikkoja erinomaisilla arjen palveluilla ja kulkuyhteyksillä työpaikkojen, palveluiden ja luonnon lähellä?         Kaarinan tulee olla ketterä eikä kangistua kaavoihin. Kelluvat talot, ekokylät tai kanavakaupunginosat – mikä ettei?

Taloudellisuus

Kunnalla ei ole omaa rahaa. Kunnat käyttävät aina kuntalaisten rahoja – nykyisten tai tulevien.

Ratkaisu kunnan talouteen ei voi olla se, että uskaltaa työntää kätensä yhä syvemmälle kuntalaisten taskuihin. Enemmänkin se, että teemme töitä sen eteen, että kunnan asukkaiden taskut eivät ole tyhjät. Että yhteinen kakku pikemminkin kasvaa, yhteiset rahat riittävät ja palvelut pelaavat. Kunnalla menee aina hyvin, kun perheillä ja yrityksillä menee hyvin.

Ensin pitää tehdä jaettavaa ja vasta sitten jakaa. Ilman toimivaa taloutta kunnat kuihtuvat. Niistä katoaa elämä, työpaikat ja palvelut. Ongelma ei ratkea sillä, että jakaa yhä enemmän yhä vähemmästä. Eikä sillä, että vuodesta toiseen korotamme veroja ja otamme lisää velkaa.

Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät työtä, luovat uutta, hyppäävät epävarmuuteen tai tavoittelevat tähtiä, meillä ei olisi kaduilla asvalttia, ei kirjastoa eikä kouluruokaa.

Kuntataloutta pitää hoitaa niin kuin omaakin. Velat on maksettava, enempää ei voi tuhlata kuin tienaa, pahan päivän varalle pitää säästää ja tulevaisuuteen kannattaa investoida. Emme voi hyväksyä taloudenhoitoa, jossa ongelmiin ei puututa tai asioita ei yritetä tehdä paremmin. Ei voi olla mahdollista, että tehtyjä budjetteja ylitellään vuodesta toiseen ja kuntien rakennushankkeiden hinnat paisuvat aina pilviin.

Sitten jos – ja valitettavasti yhä useammin kun – tekee tiukkaa, täytyy etsiä joku kestävä ratkaisu, jolla suunta käännetään. Talouden sopeutuskeino numero yksi ei saa olla kuntalaisten kukkarolla käyminen. En hyväksy kunnallisveron korotuksia. Työn verotus on Suomessa jo aivan huippuluokkaa. Sitä ei voi enää kiristää. Sen sijaan palveluja on pystyttävä tuottamaan fiksummin ja tehokkaammin. Myös kunnallinen piiloverottaminen ja elämisen kustannusten nousu on saatava kuriin. Jätemaksujen, sähkönsiirtomaksujen, vesimaksujen tai muiden maksujen korottaminen ei saa olla vuosittainen automaatti. Ensin on aina tehtävä kaikki mahdollinen tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.